Pinngortitaleriffik Grønlands Naturinstitut Greenland Institute of Natural Resources - PDF

Description
Ullut atorneqartut Antal aktive amerlassusiat reder Pinngortitaleriffik Outi Tervo AC Fuldmægtig Afd. for Fangst, Jagt og Landbrug 3900 Nuuk Nuuk den 10. oktober 2013 Biologit mitit pillugit siunnersuinerat,

Please download to get full document.

View again

of 9
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Information
Category:

Home & Garden

Publish on:

Views: 15 | Pages: 9

Extension: PDF | Download: 0

Share
Transcript
Ullut atorneqartut Antal aktive amerlassusiat reder Pinngortitaleriffik Outi Tervo AC Fuldmægtig Afd. for Fangst, Jagt og Landbrug 3900 Nuuk Nuuk den 10. oktober 2013 Biologit mitit pillugit siunnersuinerat, oktober 2013 Piniarnermut, Aallaaniarnermut Nunalerinermullu Immikkoortoqarfiup isumaqatigiissuteqarfigineratigut Kalaallit Nunaanni mitit nalinginnaasut killiffiat pillugu nassuiaat kiisalu siunnersuineq 2013 matumuuna Pinngortitaleriffimmit ingerlatinneqarpoq. A) Kitaani mitit piaqqisartut amerlassusiinik naliliineq Timmissat pillugit nalunaarutip 2001-imi sakkortuumik sukateriffigineqarnerata kingunerisaanik Kitaani mitit malunnaateqarluartumik amerleriarsimapput. Ilulissat Upernaviullu akornanni amerleriarsimanerat malunnaateqarluartoq uppernarsarneqarnerpaajuvoq, tamaanimi Pinngortitaleriffimmeersut sumiiffimmi piniartut suleqatigalugit kisitsinernik suleriuseqarput (Merkel & Nielsen 2002, Merkel 2010), Qaanaallu eqqaani aamma uppernarsarneqartumik malunnaateqarluartumik amerleriarsimapput (Burham et al. 2012). Kitaatali kujataani amerliartornerat aamma malunnarluarpoq, naak taamaani sanilliussinissamut tunngavissat amigaateqaraluartut (Rasmussen 2011). Nunap immikkoortuani Ilulissat-Upernavik-mi amerliartornerat takutitassiami 1-imi takuneqarsinnaavoq Nakkutiginninnermi Fast moniteringsprogram suleriuseq (ca. 32 aalajangersimasoq kolonier) (piaqqiorfiit 32-t missaat) Pinnngortitaleriffimmiit Supplerende optælling GN tapiliullugit (ca. 25 kolonier) kisitsinerit (piaqqiorfiit 25-t missaat) Ukioq År Takutitassiaq 1. Mitit Ilulissaniit Upernaviup avannaa tikillugu amerliartornerat, Malugiuk miteqarfiit ilaat kisitsinermi suleriutsimi ilaatinneqanngimmata. 1 Taamatorluinnarlu Canadami mitit 2005-ip tungaanut amerliartorsimanerat takuneqarsinnaavoq, tamatumali kingorna miteqarfik misissuiffigineqarsimanerpaaq timmissat nappaataannik fuglekoleramik nappaalaffiulersimavoq (Desamps et al. 2011). Tamatuma tungaanut mitit amerliartorsimapput nunatta kitaata kujataani annikitsuinnarmik miterniartoqartarneranut attuumassuteqarluinnarsorinartumik, tassami mitit Canadami piaqqisartut ilarpassui tamaani ukiisarmata. Canadami misissuinertigut erserpoq, amerliartornerannut pingaartumik mitit siullermeerlutik manniliortussat siornatigorniit amerlaneruleraluttuinnartut, mitillu utoqqaanerusut aniguisartut aamma amerliartortut (Merkel 2010). Ilimagineqarpoq pissutsit tamakku aamma Kitaani amerliartornerannut peqqutaasimasut, Kitaanili taamatut pitsaatigisumik nalunaaqutsersuisoqartanngimmat, ataqatigiinnerit tamakku peqqutaasimasinnaanerat toqqaannartumik uppernarsarneqarsinnaasimanngilaq. Kitaata kujataani mitit aappariit manniliortartut amerlassusiat missiliuussinerinnakkut inut amerlassusilerneqarsimapput (Merkel 2004a), 2012-imilu taamatuttaaq missiliuussinikkut mitit aappariiaat ussangatinneqarput. Kitaani qanoq miteqartigisimanera pillugu paasissutissat oqaluttuarisaanermut tunngasut amerlanngillat, 1800-kkulli aallartinneranni paasissutissani qiviunut tunineqartarsimasunut tunngasut qiviaraanni oqaatigineqarpoq ullut t missaanniittut qiviortarfigineqartarsimasut. Ilisimaneqanngilaq ullut tikinneqarsinnaasut ilaat qanoq amerlatigisut taamatut qiviortarfigineqartarsimanersut, ilimagineqarporli mitit manniliortartut tamarmiusut ullunit nit taaneqartuniit amerlanerujussuusimassasut. B) Kitaata kujataani ukiisarfinnik naliliineq Ilisimasat malillugit Kitaata kujataani ukiisarfinniittarput kitaata kujataani timmissat manniliortartut tamarmik saniatigullu timmissat Canadami manniliortartut ilaat (Lyngs 2003, Mosbech et al. 2006). Ataasiaannavilluni ukiuunerani tamakkiisumik kisitsisoqarsimavoq tassa 1999-imi, taamanikkullu timmissat it missaanniissimapput taakkunanngalu mitit Canadameersut 90%-it missaanniissangatinneqarsimallutik. Ilimagisariaqarpoq timmissat ukiisartut taamanerniit amerlanerujussuanngorsimassasut, timmissallu Canadameersut Kitaata kujataani mitit nunatsinneersut amerliartornerat ilutigalugu ikiliartorsimassasut aammami Canadami sumiiffinni assigiinngitsuni timmissanik nappaalasoqartarnikuummat. C) Iluaqutigineqarnerannik naliliineq Timmissat pillugit nalunaarutip 2001-imi allanngortinneqarneranut atatillugu piffissaq miterniarfiusartoq Kalaallit Nunaat tamaat eqqarsaatigalugu oktoberip 15-ianniit februarip 15-iannut sivikillineqarpoq. Tamanna pisanik nalunaarsuisarnermi (Piniarneq) erseqqissumik takuneqarsinnaavoq, Kitaata avannaa Kitaatalu kujataa eqqarsaatigalugit (Takutitassiaq 2). Piniarnermut nalunaarutigineqartartut malillugit 2002 aallarnerfigalugu pisarineqartartut pingajorarterutingajammik ikileriarsimapput. Ukiuni kinguliini Kalaallit Nunaanni miterniarnissaq ajornannginnerulaalersimavoq: 2 Mitit aallaaneqartut, Skudte ederfugle, Nunatta SV-Grønland kitaata kujataani Mitit aallaaneqartut, Skudte ederfugle, Nunatta NV-Grønland kitaata avannaani Pinngortitaleriffik 2004: Ukiuunerani miterniartarneq ullunik 14-inik sivitsorneqarpoq (februarip 28/29-iata tungaanut) Ittoqqortoormiinilu upernaakkut miterniartoqarsinnaalerluni (marts-ip 31-ianniit majip 31-ianut) Qaanaamilu (martsip aallaqqaataaniit junip 15-ianut). 2008: ukiuunerani miterniartarneq ullunik 14-inik sivitsorneqaqqippoq (martsip 15-iata tungaanut) Qeqertarsuup kujataani qaammammillu ataatsimik (martsip 31-iata tungaanut) Qeqertarsuup tunuaniit avannamut. 2009: upernaakkut miterniartoqarsinnaalerpoq Kangaatsiap pigisaaniit Upernaviup avannaa ilanngullugu piffissami aprilip aallaqqaataaniit aprilip 30-annut. Ukiuunerani miterniartarnerup sivitsorneqartarnerata kingunerisaanik Kitaata kujataani pisarineqartartutut nalunaarutigineqartartut 20%-it missaannik qaffariarput ( mut sanilliullugit). Manniliortartut amerliartornerat 2009-miillu upernaakkut miterniartoqartalernerata ilutigisaanik Kitaata avannaani pisarineqartartutut nalunaarutigineqartartut qaffakkiartuaarput. Taamaalilluni 2011-mi pisarineqartut amerlassusiat piffissamut sanilliulluni pingasoriaatingajaavoq (Takutitassiaq 2). Upernaviup eqqaani pisaasartut amerleriarnerpaajusimapput, tassanilu pisarineqartutut massakkut (2011) 2002-ip siornatigutuulli amerlatigingajapput (93%) Ukioq År Takutitassiaq 2. Mitit aallaaneqarsimasut ukiuni mi Piniarneq-mut nalunaarutigineqarsimasut amerlassusiat, Kitaata avannaanut (titarneq tungujortoq) Kitaatalu kujataanut (Ilulissat kujataat, titarneq aappaluttoq) agguataarlugit. Malugiuk mitit aallaaneqarsimasut immikkoortuni taakkunani marlunni skalani assigiinngitsuni marlunni takutinneqarsimammata. Miterniartarmut tunngatillugu aamma taaneqassaaq ukiut tamaasa qassusersorluni nipisanniarnermi miternik pisaqartoortoqartarmat (Merkel 2004b, 2011) miilli pisarisoorneqartartut tamakkua inatsisit tunngavigalugit Piniarnermut nalunaarutigineqartalersimapput. Pisarisoorneqartartut kisitsisitigut 3 nalunaarsukkat malillugit 2008-ip tungaanut amerliartorsimapput, taamanikkut t missaanniissimallutik. kingornali ikiliartoqqissimallutik. Qularnarporli pisarisoorneqartartut eqqortumik nalunaarutigineqartarnersut, Pinngortitaleriffilli naliliivoq, nipisanniarnermi pisarisoorneqartartut, pingaartumik Kitaata kujasissuani, ukiumut immaqa mitit t llu akornanniinnerussasut (Merkel 2011). D) Iliuaqutiginninnerup allanngorneranut atatillugu isumaliutersuutit Kalaallit Nunaanni mitit qanoq aqunneqarnissaat pillugu ullumikkut pilersaaruteqanngilaq. Taamaattumik Pinngortitaleriffik innersuussutinut ataaniittunut tunngatillugu isumaqarpoq, manniliortartut suli amerlisarnissaannut periarfissaqartariaqartoq. Peqatigitillugulu aamma piffissaq ungasinnerulaartoq eqqarsaatigalugu allatut ittumik iluaqutiginninnissamut, tassalu mitit qiviuisa iluaqutiginissaannut periarfissaqartariaqarpoq, tassami periarfissaasinnaasoq tamanna siusinnerusukkut soqutigineqarnikuummat, takuuk mitit qiviuinik katersuisinnaaneq pillugu Pingortitaleriffiup innersuussutaa 28. oktober 2011-mi ullulerneqarsimasoq. Tassanilu aamma timmissat allat eqqarsaatigineqarnissaat ilaavoq, tassami massakkut pisassanik amerlassusiliisarnermut atatillugu issittup appai, appat nalinginnaasut, mitit mitillu qingallit ataatsimut isigineqarsimammata. Taamaattumik pisarineqarsinnaasut amerlassusiannik qaffaanissaq timmissanut allanut sisamanut taakkununnga sunniuteqassaaq. Taamatullu aamma»piaqqiornerup nalaani eqqissisimatitsinissamik«tunngaveqarneq mitillu ukiuunerani Kalaallit Nunaanniittartut Canadamiittartullu naammattumik amerliartorsinnaanissaannut ajoqutaanngitsumik iluaqutigineqartarnissaannik isuma tigulluarneqarsimavoq. Oqaatigineqassaaq tamakku pitsaanerpaamik isumannaarumallugit Pinngortitaleriffiup siunnersuinissamut periarfissai killeqartutut oqaatigisariaqarmata. Sakkussaasinnaasut maannakkut tassaanerupput nunatsinni pisanik nalunaarsuisarneq Pinngortitaleriffimmiillu miternik misissuisarnerit. Tamatuma kingunerisaanik peqassutsimut sunniutaasartut piffissaq ingerlareeraangat aammalu kingusinaakannersumik aatsaat takuneqarsinnaalersarput. Taamaattumik allannguinerit, mitit iluaqutigineqarnerunissaannik kinguneqartussat, mianersortumik aatsaat pisariaqarput, allannguikulanissarlu ( ukiut tallimat) inassutigineqarsinnaanngilaq, taamatuma miteqassutsimut sunniutinik nalilersuinissamut periarfissat ajornakusoornerulersissammagit. Pinngortitaleriffiup neriuutigaa piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu peqassutsimik malinnaaffiginilluni naliliisarnerit piffissaq ungasinnerulaartoq eqqarsaatigalugu aaqqissuussinerit assigiinngitsut sunniutigisinnaasaannik naliliinerni sakkussatut ilanngunneqartalerumaartut, takuuk imm. F. E) Siunissami iluaqutiginninnissaq pillugu innersuussutit Kitaani mitit uppernarsaatissalimmik amerliartornerat tunulequtaralugu Pinngortitaleriffik naliliivoq, Qeqertarsuup Tunuata kujataani ukiuunerani piniartarnerup ullunik 16-inik sivitsornissaa illersorneqarsinnaassasoq. Taamaalillutik piffissat ukiaanerani ukiuuneranilu miterniarfiusartut ataatsimut katillutik tassalissapput 15. oktober marts taamalu Kalaallit Nunaata kitaani tamarmi assigiilissallutik. 4 Mitit qiviuinik katersuisarnissaq nakkutiginneqqissaarnikkut pisarsinnaappat innersuusssutigineqarsinnaavoq, takuuk Pinngortitaleriffiup mitit qiviuinik katersuisarnissamik siunnersuinera 28. oktober 2011-imeersoq. Pinngortitaleriffik aallarniutigalugu sumiiffinnik misiliiffiusinnaasunik, peqqissaartumik nakkutiginninnermik ilaqartillugu katersuffiusinnaasunik 2-3-nik innersuussuteqarpoq. Ilanngullugu aamma immikkoortoq F takuuk. Mannissarniartarnerup inerteqqutaanerata attatiinnarneqarnissaa Pinngortitaleriffiup innersuussutigaa. Mannissarniartarnerit ulloqarfinni akorngusersuutaasartorujussuupput, tassami manniliortarfiit ilisimaneqarluartut mitit ivanerisa nalaanni amerlasuutigut arlaleriarluni mannissarniarfigineqartanerat ilisimaneqarmat. Mannissarniartarneq akorngusersuutaasaqisoq qiviunik katersuinermik ilaqartissallugu ajornakusoortorujussuusussaavoq. Kangaatsiap pigisaaniit Upernaviup avannaa ilanngullugu upernaakkut miterniartarnerup (1. april april) attatiinarneqarnissaa innersuussutigineqarpoq. Manniliornerup nalaani eqqissisimatitsisarnissaq siunissamilu qiviunik katersuisalernissaq eqqarsaatigigaanni piffissamik sivitsuinissaq innersuussutigineqarsinnaanngilaq. Massakkut upernaakkut piniartarneq, 2009-mi atulersinneqartoq, manniliortarfinni miterniartoqarnerusalerneranik kinguneqareernikuuvoq, piffissarlu miterniarfiusartoq sivitsorneqanngikkaluarpalluunniit suli amerlanerusunik pisaqartoqartarnissaa ilimagineqarpoq. Qaanaap eqqaani upernaakkut miterniartarneq ullunik 15-inik sivikillineqarnissaa innersuussutigineqarpoq, piffissaq miterniarfiusinnaasoq siunissami 1. marts-imiit 31. majimut killeqalersillugu. Massakkut upernaakkut miterniarfiusinnaasoq (junip 15-iannut killilik) 2004-mi Pinngortitaleriffik isumasioqqaarnagu atulersinneqarsimavoq taamaalilluni piaqqiornialereersut suli piniagaasarlutik, taamalu piffissap piaqqiorfiusup eqqissisimatitsiviunissaanik tunngaveqarnermut taamatullu qiviunik katersuisalernissamik eqqarsaateqarnermut naapertuutinngimmata tamanna innersuussutigineqarsinnaanngilaq. Qaanaap eqqaani mitit amerliartornerat uppernarsarneqarsinnaasoq tunulequtaralugu upernaakkut miterniartarnerup majip 31-annut killeqarnissaa illersorneqarsinnaavoq, tassami mitit taavani sumiiffinni kujasinnerusuniittuniit kingulliunerulaartumik sapaatit akunnerini 2-3-ni piaqqiortarmata, taavanilu piniartukinnerummat. Ittoqqortoormiini upernaakkut miterniartoqartarnissaa (1. marts-31- marts) innersuussutigineqanngilaq. Tamanna 2004-mi, Pinngortitaleriffik isumasiorneqaqqaarani, atulersinneqarsimavoq. Sumiiffimmi tassani mitit manniliortartut nakkutigineqartanngillat, taamaattumillu piniagaanerisa ilumut piujuartitsinermik tunngaveqarnersoq ilisimaneqanngilaq. Taamaakkaluartoq upernaakkut miterniartarneq attatiinnarneqassappat, manniliortartut qanoq amerlatiginerisa akuttunngitsumik kisinneqartarnissaat minnerpaamik piumasaqaatigineqassasoq innersuussutigineqarpoq. Kitaani nipisanniartarnermi mitit ilanngullugit pisarisoorneqartartut ikilisarneqarnissaannik suliniuteqartoqarnissaa Pinngortitaleriffiup innersuussutigaa. Pingaartumik aprilimi mitit pisarisoorneqartartut amerlasarput sumiiffiillu ilaanni mitit piaqqisartut amerlasoorpassuit 5 ilanngullugit pisarisoorneqartarput, takuuk Merkel (2011) ajornartorsiummi tassani pissutsinut assigiinngitsunut tunngasoq innersuussutitalik. Kalaallit Nunaannilu mitit pillugit aqutsinikkut pilersaarusiortoqarnissaa Pinngortitaleriffiup innersuussutigaa. Taamaaliornikkut piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu iliuusissanik aaqqissuussisoqarsinnaallunilu isummerfigisariaqalissaaq siunissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu iluaqutiginnittarnissaq qanoq ittoq kissaatigineqarnersoq, taamatullu aamma sumiiffiit ilaasa allaninngaanniit salliutinneqarnerusariaqartarnissaat isummerfigineqartassalluni. Soorlu assersuutigalugu mitit qiviuinik katersuisarsinnaanerup siuarsarneqarnissaa kissaatigineqarsimappat, piaqqiorfiisa nalaani upernaakkut miterniartarnerup salliutinneqarnissaa aallaavigissallugu naleqqutissanngilaq. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aqutseriaasissamik aaqqissuussigaanni tamatumap mitit pitsaanerusumik iluaqutigineqartarnissaannik kinguneqassaaq, Pinngortitaleriffillu siunnerfeqarnerusumik siunnersuisinnaasalissaaq. F) Misissuinissat pilersaarutigineqartut imaluunniit innersuussutigineqartut Nunap immikkoortui Ilulissat Upernaviullu avannarpasissuaniittut misissuiffigisarlugit ingerlatsineq pioreersoq Pinngortitaleriffiup ingerlatiinnarniarpaa. Kitaata kujasissuani tassunga assingusumik ingerlatsinissaq, imaluunniit piaqqisartunik nakkutilliisarnissaq ataavartumik ingerlanneqartartussatut kissaatigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni mitit pillugit siunissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu aqutsinikkut pilersaarusiortoqarnissaanut Pinngortitaleriffiup tapertaatinneqarnissaa peqataatinneqarnissaalu kissaatiginarpoq.tassunga atatillugu Kitaata avannaani misissuisarnernik aaqqissuussinerit pioreersut mitillu ataatsimoorussat pillugit canadamiut biologit qanittumik suleqatigalugit siunnerfeqartumik aqutsinikkut suliniutissamut avataaniit aningaasaliissutissanik pissarsiornissaq Pingortitaleriffiup eqqarsaatigaa. Tassami naluneqanngitsutut Kitaani mitit ikiliartulersimagaluarnerat ilorraap tungaanut saatinneqarsinnaasimavoq, miteqassuserlu imatut siuariaateqarsimatigaluni allaat iluaqutigineqarnerat qaffakkiartuaartinneqarsinnaanngorluni. Pisarineqartartullu amerlassusiat qangaanerusutuullu amerlatigilinnginnissaat pingaartuuvoq, tassungalu tunngatillugu nakkutiginninnissamut sakkussat pitsaanerpaat atorneqarnissaat anguniarneqartariaqarpoq. Aqutsinikkut suliniutissamut atatillugu qarasaasiakkut miteqassutsimik naatsorsuusiorsinnaasumik programmimik miteqassutsip, matumani canadap nunattalu peqassusiat kattullugit eqqarsaatigineqarluni, amerleriarsinnaassusianik siorngiisinnaaasussamik ineriartortitsinissaq pilersaarutaavoq. Taama ikannersumik ullumikkut peqartoqareerpoq (Gilliland et al 2009), taassumalu ineriartorteqqinnissaa suliniutissatut pilersaarutaasumi anguniagaavoq. Ullumikkut pigisareriikkami paasiniarneqarsinnaavoq Canadami nunatsinnilu mitertarineqartartut amerlassusiat ilumut piujuartitsinermik tunngaveqarnersut. Miteqassutsimut tunngatillugu qarasaasiakkut naatsorsuutip nutartikkap pisassiissutaasinnaasut assigiinngitsut peqassutsimut kingunerisinnaasaanik siorngiilluni takussutissiorsinnaasassaaq, matumani Canadami nunatsinnilu piaqqiortartunut tunngatillugu paasissutissat pisariaqartut tamarmik 6 immersuunneqarsinnaasassallutik. Qarasaasiakkut naatsorsuut aamma annertusarneqassaaq qiviorniartarnerup peqassutsimut kingunerisinnaasai ilanngullugit naatsorsuusiorfigineqarsinnaalissalluni. Pinngortitaleriffik periarfissagissaarluarpoq piniartunik suleqateqartarnerup ullumikkut atuutereersup annertusaqqinnissaanut, taamaalilluni aamma nunatsinni qiviorniartarnerup peqassutsimut sunniutigisinnaasai qanimut paasisaqarfiginerusinnaassallugit. Tamanna iluaqutiginneriaatsinut allanut, ilaatigut aallaaniarnermut sanilliunneqarsinnaavoq. Qarasaasiakkut naatsorsuut aamma atorneqarsinnaassaaq piujuartitsinermik tunngaveqartumik mitinik iluaquteqarnermi aqutsinikkut anguniagassanik aalajangersaanernut (soorlu piaqqisartut amerlassusissaannik aalajangiisinnaaneq eqqarsaatigineqarsinnaavoq). Pinngortitaleriffik piffissami qaninnermi qarasaasiakkut naatsorsuutip ineriartorteqqinnissaanut suliniummut avataaniit aningaasaliissutigineqarsinnaasunik ujartuilissaaq. 7 G) Innersuussutinik eqikkaaneq Pinngortitaleriffik naliliivoq, pisassanik qaffaanerit makku illersorneqarsinnaasut: Qeqertarsuup Tunuata kujataani ukiuunerani miterniartarnerup ullunik 16-inik sivitsornissaa, piffissaq miterniarfiusinnaasoq tassaalerluni oktoberip 15-ianniit martsip 31-annut mitit qiiviuinik katersuisoqartalissasoq, siullermik misiligutaagallartumik Pinngortitaleriffiup aamma innersuussutigai mannissartoqaqqusaannginnera attatiinnarneqassasoq Kangaatsiap pigisaaniit Upernaviup avannaa ilanngullugu piffissaq massakkut upernaakkut miterniarfiusartoq, tassalu aprilip aallaqqaataaniit naanerata tungaanut attatiinnarneqassasoq Qaanaap eqqaani upernaakkut miterniartarneq ullunik 15-inik sivikillineqassasoq, piffissaq miterniarfiusartoq tassaalersillugu martsip aallaqqaataaniit majip 31-iannut Ittoqqortoormiit eqqaanni piffissaq massakkut upernaakkut miterniarfiusartoq, tassalu martsip aallaqqaataaniit majip 31-iannut, allanngortinneqassanngippat mitit piaqqisartut akuttunngitsumik kisinneqartalertariaqaraluarput Kitaani nipisanniarfiusartuni miternik pisaqartoortarnerup annikillisarnissaa suliniutigineqassasoq Kalaallit Nunaanni mitit pillugit aqutsinermi pilersaarusiortoqarnissaa. Inussiarnersumik inuulluarit Flemming Merkel, seniorforsker 8 Najoqqutarineqartut: Burnham KK, Johnson JA, Konkel B, Burnham J (2012). Nesting common eider (Somateria mollissima) population quintuples in Northwest Greenland. Arctic 65: Descamps S, Forbes MR, Gilchrist HG, Love OP, Bety J (2011). Avian cholera, post-hatching survival and selection on hatch characteristics in a long-lived bird, the common eider Somateria mollisima. Journal of Avian Biology 42: Gilliland S, Gilchrist HG, Rockwell R, Robertson GJ, Savard J-P, Merkel FR, Mosbech A (2009). Evaluating the sustainability of harvest among Northern Common Eiders in Greenland and Canada. Wildlife Biology 15: Lyngs P (2003). Migration and winter ranges of birds in Greenland - an analysis of ringing recoveries. Dansk Ornitologisk Forenings Tidsskrift 97: Merkel FR (2004a). Evidence of population decline in Common Eiders breeding in western Greenland. Arctic 57: Merkel FR (2004b). Impact of hunting and gillnet fishery on wintering eiders in Nuuk, Southwest Greenland. Waterbirds 27: Merkel FR (2010). Evidence of recent population recovery in common eiders breeding in western Greenland. Journal of Wildlife Management 74: Merkel FR (2011). Gillnet bycatch of seabirds in Southwest Greenland, Pinngortitaleriffik,. Nuuk. Technical Report No. 85, 25 pp. Merkel FR, Mosbech A, Boertmann
Related Search
Similar documents
View more...
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks